Etätyön johtaminen

Pitkään jatkuessaan etätyö ei kuitenkaan ole pelkkää auvoa. Työyhteisö kun vaatii sosiaalista kanssakäymistä, yhteisen suunnan määrittelyä ja yhdessä tekemistä. Miten siis johtaa etätyötä?

Etäkokoukset on syytä asettaa tukemaan työyhteisön kehittymistä. Työterveyslaitos on koonnut aiheesta hyvän oppaan: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/joustava-tyoaika/etatyon-johtaminen/.

Tuosta oppaasta nostaisin esiin erityisesti kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin viikoittaisen tapaamisen, jossa rakennetaan yhteisöllisyyttä ihan vain keskustelemalla siitä, mitä kuuluu. Tuossa yhteydessä voidaan myös kuvata yhtiön tilannetta, jotta ihmiset tietävät, missä milloinkin mennään. Toisekseen nostaisin malliksi ongelmien ratkaisuun tarkoitetun ”heti”-moodin. Etätyössä on arvokasta, jos jokainen työntekijä voi saattaa ongelmansa muiden pohdittavaksi ja saada ongelmaansa vastauksen välittömästi, kun tuohon ongelmaan törmää.

Etätyössä vahvistuu tarve ymmärtää, miksi yritys on olemassa ja mihin se pyrkii. Arvoilla ja missioilla on merkitystä.

En nyt tarkoita niitä pöytälaatikkoon unohtuneita muka-arvoja ja kivalta-kuulostaa-missiota, vaan niitä todellisia tekemistä ohjaavia arvoja ja missiota.

Työ vaatii motivaation. Etätyö erityisesti, kun motiiviksi ei riitä enää pelkkä rutiini tai työkavereiden tapaaminen. Raha on huono motiivi, erityisesti tuntiveloitteisessa asiantuntijatyössä, sillä se johtaa pahimmillaan siihen, että kaikki työhön käytetty aika aletaan mieltää euroissa. Tuo on myrkkyä työyhteisön vuorovaikutukselle.

Mikä olisi sitten hyvä motivaattori? Valta päättää itse siitä, miten työnsä tekee. Hyvä asiantuntija motivoi itse itsensä, kunhan saa siihen vapauden.

Työntekijöillä on lukemattomia ideoita siitä, miten työn voisi tehdä paremmin. Etätyön aikana heillä on ennennäkemätön mahdollisuus toteuttaa ideoitaan, kunhan sille jätetään tilaa.

Etätyön tehokas johtaminen on huomattavasti lähempänä anarkiaa ja luottamusta, kuin perinteistä hallintoa ja hallintaa. Kun perinteinen johtaminen tekee työstä usein monimutkaisempaa, voi etätyö tehdä työstä jälleen selkeämpää. Siinä piilee etätyön todellinen vahvuus.

Kun työn määritelmä on ratkoa muiden ongelmia korvausta vastaan, ja kun kilpailuetu syntyy nykyään erityisesti työssä oppimisesta, ja kun parasta motivaatiota on vapaus motivoida itsensä, on selvää, miten etätyöhön kannattaa suhtautua. Seikkailuna, ei kilpailuna. Empatialla, ei hierarkialla. Oma-aloitteisuudella, ei valvonnalla.