Kysyntä saavutettaville sisällöille kasvaa jatkuvasti

Saavutettavuuden kielellinen vastakohta on jargon. Se tarkoittaa ammatillista erikoissanastoa, jota muut eivät ymmärrä. Asiantuntijuus ja jargon kietoutuvat usein toisiinsa niin, että pyrimme osoittamaan ensimmäistä kuorruttamalla ulosantimme jälkimmäisellä. Liiallinen ammattislangin viljeleminen vähentää kuitenkin tehokkaasti viestin selkeyttä. 

Organisaatioviestinnässä jargon muodostaa sudenkuopan, kun viestitään organisaatio- eikä asiakaslähtöisesti. Myös pitkät ja polveilevat virkkeet, joissa on sivulauseiden loputtomia ketjuja heikentävät viestinnän saavutettavuutta. 

Entä jos asiantuntijuus näkyisikin siinä, miten viestimme oman ydinalamme syväosaamisesta niin, että maallikkokin meitä ymmärtää? 

Empatia luo saavutettavuutta 

Saavutettavat sisällöt palvelevat yhteiskuntaa sen kaikilla tasoilla. Siitä hyötyy jokainen digipalvelujen käyttäjä. Saavutettavuuden näkyvimpiä muotoja on selkokieli, jolla yleiskielisestä sisällöstä tehdään yksinkertaisempaa ja ymmärrettävämpää.  

Selkokieltä tarvitsee melkeinpä jokainen meistä jossain elämänsä vaiheessa. Selkokielen tarve voi olla väliaikainen tai pysyvä. Selkosisällöt tukevat esimerkiksi kielenoppijoita heidän opiskellessaan suomen tai ruotsin kieltä.  

Koska Suomeen tarvitaan jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa entistä enemmän työvoimaa ulkomailta, kannattaisi jokaisen organisaation tarkastella omia sisältöjään siltä kannalta, tukevatko vai heikentävätkö ne mahdollisten tulevien työntekijöiden mahdollisuuksia ymmärtää organisaation viestintää. 

Oman organisaation sisältöjen saavutettavuutta voi parantaa monin tavoin. Hyvä lähtökohta saavutettavuuden arviointiin on katsoa sisältöjä sellaisen ihmisen silmin, joka ei ole saman alan asiantuntija. Niin teki Keskinäinen Työeläkeyhtiö Elo, kun se selkokielisti vuoden 2022 vuosi- ja vastuullisuusraporttinsa. 

On tärkeää tehdä monimutkaisista asioista yksinkertaisia”

kertoo Kreab Helsingin johtava viestintäkonsultti, Anna-Maria Laine. Hän auttoi Eloa luomaan yhtiön vuosikertomuksesta selkoversion. 

”Usein se on kuitenkin vaikeampaa kuin miltä näyttää. Selkokielessä, kuten muissakin kielissä, on ihan omat kommervenkkinsa. Vaikka lopputulos näyttää ulospäin yksinkertaiselta, ovat työvaiheet siihen pääsemiseksi moninaiset.”

Laadukkaat sisällöt nousevat esiin 

Maailma on täynnä ärsykkeitä, ja olemme ympäröineet itsemme teksteillä. Selkeä ja saavutettava viesti puhuu puolestaan entistä lujempaa, sillä toinen toistaan houkuttelevammat sisällöt kilpailevat jatkuvasti ajastamme ja huomiostamme. Miten siis erottua joukosta?  

Vaikka selkokieli on tärkeä työkalu saavutettavuuden parantamiseksi, ei kaikkia sisältöjä kuitenkaan laadita suoraan sillä. Selkosisällöille on kyllä paikkansa, mutta yleiskieltä käyttävälle ja siihen tottuneelle ne voivat kaikessa yksinkertaisuudessaan tuntua liian puuduttavalta.  

Onneksi selkokielen, yleiskielen ja monimutkaisen ammattikielen väliin mahtuu monia käyttökelpoisia kielimuotoja. Keskeinen keino saavutettavien sisältöjen luomiseen on arvioida kirjoittamaansa tekstiä kriittisesti ja pohtia, ymmärtäisikö asiaan perehtymätön lukija sen sisällön. 

Kolme askelta saavutettavampiin verkkosisältöihin: 

1. Käytä lyhyempiä virkkeitä. Päälause ja yksi sivulause muodostavat vielä ymmärrettävän ja selkeän virkkeen, jossa asioiden väliset suhteet on vaivatonta hahmottaa. 
2. Käytä kuvasisällöissä ALT-tekstejä. ALT-teksti lisätään kuvaan kuvan asetuksissa. Se kertoo ruudunlukulaitetta käyttäville, mitä kuvassa on. ALT-tekstissä ei tule tulkita kuvaa vaan ainoastaan kertoa, mitä siinä näkyy.
3. Käytä otsikossa verbiä. Verbi luo tekstiin dynaamisuutta ja ymmärrettävyyttä. Verbit toimivat lauseiden ytiminä, joten ne ovat perusedellytys kielelle, ilmaisulle ja viestinnälle. Verbitön otsikko jää lukijan kannalta etäiseksi ja siten epäkiinnostavaksi. 

Onko teidän organisaatiossanne tarvetta esimerkiksi sisältöjen saavutettavuuteen liittyvälle konsultoinnille? Haluatteko viestiä organisaatiolähtöisyyden sijaan asiakaslähtöisesti? Haluatteko, että viestinne menee perille ja erottuu joukosta?