Miksi yritysten pitäisi varautua geopoliittisiin riskeihin?

Markkinalähtöinen globalisaation aikakausi on väistymässä ja tilalle astuu valtiojohtoinen geopolitiikan aika. Aiemmin vapaasti toimivien markkinoiden sijaan yritysten on nykyisin otettava huomioon poliittiset ja geopoliittiset tekijät, jotka voivat määrittää niiden menestyksen. Tämä muutos tuli pyytämättä ja yllättäen, ja sen taustalla vaikuttaa valtiollisen aktiivisuuden kasvu – taloudelliset tuet, tullit, pakotteet ja sääntely.

Markkinalähtöisestä globalisaatiosta geopoliittiseen aikaan

Globalisaation aikana maailmanmarkkinat olivat yrityksille lähes rajattomat. Yhteydet eri maihin laajentuivat, markkinat vapautuivat rajoitteista. Yritykset pystyivät kasvattamaan liiketoimintaansa ulkoistamalla tuotantoa maihin, joissa oli halvempaa työvoimaa, hyödyntää talouden avoimuutta ja laajentaa asiakaskuntaa ympäri maailman.

Sitten tuli pandemia, sota ja lama. Paikka paikoin useitakin. Diktaattorit villiintyivät, samoin äänestäjät demokratioissa. Maailmaa jaettiin hyviin ja pahoihin, sekä diplomatian että globalisaation perusajatus unohtui. Kansainvälinen yhteistyö menetti hohtonsa, kansallinen itsekkyys nousi tilalle. Ei kaikkialla, mutta tarpeeksi monessa paikassa, että talousjärjestyksen perustukset murenivat. Valtiot alkoivat aktiivisesti ohjata ja säädellä taloudellista toimintaa avoimesti omaa etuaan ajaen.

Se mitä aiemmin tehtiin piilossa ja häveliäästi tehdään nyt avoimesti ja röyhkeästi.

Sääntelyn ja valtion rooli kasvoi yritysmaailmassa – pyytämättä ja yllättäen

Tässä geopoliittisessa ympäristössä valtioiden tuki yrityksille on tullut erittäin tärkeäksi. Tämä tuki ilmenee verotukina, suorina yritystukina, investointeina infrastruktuuriin tai kauppapoliittisina toimenpiteinä, kuten tulleina tai pakotteina. Maailman suurimmilla talouksilla on vahvoja strategioita, joissa valtio tukee valitsemiaan toimialoja. Samalla kun valtiot tukevat omia yrityksiään, ne myös säätelevät markkinoita yhä tiukemmin. Tämä sääntely voi olla niin tullimaksuja ja kauppapakotteita kuin ympäristönsuojeluun ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä sääntöjä.

Lännen ja Aasian väliset kauppasodat ja pakotteet ovat esimerkki siitä, kuinka globaalissa taloudessa valtiot voivat käyttää sääntelyä ja taloudellisia rajoituksia omien geopoliittisten etujensa ajamiseen. Tällaiset toimet vaikuttavat suoraan yritysten toimintaan. Liiketoimintastrategia ei voi olla valmis ilman poliittista analyysiä ja ymmärrystä sääntely-ympäristöstä.

EU:n strateginen autonomia ja kansainvälisen sääntelyn kehitys määrittelevät suomalaistenkin yritysten toimintaedellytyksiä.

Kestävä strateginen liiketoiminta vaatii poliittista lukutaitoa

Markkinoiden ja politiikan ennustettavuus vähenee, mikä tekee liiketoiminnan suunnittelusta vaikeampaa. Yritysten täytyy ottaa huomioon geopoliittiset kriisit kuten sodat, alueelliset konfliktit ja diplomatiaan liittyvät jännitteet, jotka voivat nopeasti muuttaa markkinoiden dynamiikkaa. Geopolitiikka vaikuttaa myös suoraan yrityksen liiketoimintamalleihin.

Jos markkinoiden säännöt muuttuvat nopeasti, yritysten on oltava valmiita sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Tämä voi tarkoittaa uusien tuotantolaitosten avaamista toisiin maihin, tavarantoimitusketjujen uudelleenjärjestelyä tai jopa uudenlaisten tuotteiden kehittämistä, jotka sopivat paremmin nykyisiin geopoliittisiin olosuhteisiin.

Kestävä liiketoiminta kysyy kykyä tulkita eri maiden strategisia painopisteitä. Yritysten on tunnistettava toimitusketjujen poliittiset riskit ja varauduttava niihin.

Geopoliittisten riskien ymmärtäminen on tulevaisuuden yrityksille elintärkeää

Kun markkinat eivät ole enää täysin vapaat ja valtiot ottavat aktiivisemman roolin taloudessa, yrityksille avautuu toki mahdollisuuksia mutta myös riskejä. Ymmärtämällä politiikkaa ja geopoliittisia suuntauksia yritykset voivat ennakoida mahdollisia muutoksia markkinoilla, sääntelyssä ja kansainvälisissä suhteissa. Tämä antaa niille paremman pohjan tehdä päätöksiä, jotka säilyttävät kilpailukyvyn ja turvaavat liiketoiminnan jatkuvuuden.

Elämä globalisaatiossa oli suomalaisille yrityksille sangen ihanaa. Elämä geopolitiikan maailmassa on suomalaisille yrityksille valitettavan ankeaa. Mutta myös uudemmassa maailmassa pärjää, jopa kukoistaa, kun oivaltaa, miten politiikka toimii, miksi politiikka tekee sitä mitä se tekee ja mikä on kulloinenkin poliittinen tilannekuva ja tulevaisuuden näkymä.

Kaikki se mitä parin vuoden päästä tapahtuu on nimittäin jo tässä ajassa ihmisten unelmissa, päättäjien tavoitteissa ja läppärien tiedostoissa kirjoituksina ja powerpointteina.

Yritysten tulee tunnistaa geopoliittiset riskit ja mahdollisuudet osana strategista päätöksentekoa. Poliittinen lukutaito on osa modernia liiketoimintaosaamista. Me Kreabissa autamme yrityksiä tulkitsemaan politiikan liiketoimintavaikutuksia ja rakentamaan strategioita, jotka kestävät myös geopoliittista myllerrystä.

Kirjoittaja

Mikael innostuu vuorovaikutuksesta, modernista johtamisesta, digitalisaatiosta ja politiikasta. Viestinnän maailmassa tuntee erityisesti kriisit ja päätöksenteon joskus konstikkaatkin kiemurat. Sanallisesti lahjakas, mutta onneton piirtämään.

Vapaa-ajalla sählyporukan maalivahti, kun polvi ei kestä varsinaista peliä.

Mikael Jungner
Toimitusjohtaja