Muutosta ilmassa

Mielenilmauksien taustalla on kansainvälinen ympäristöliike ”Extinction Rebellion”, jonka Suomen sivuliikkeenä toimii meille tutuksi tullut Elokapina. Liikkeellä on kolme keskeistä tavoitetta: 1) Hallituksen tulee julistaa Suomeen ilmasto- ja ympäristöhätätila ja aloittaa säännölliset kriisitiedotukset, 2) Hiilineutraaliuteen on päästävä kymmenen vuotta hallituksen nykytavoitetta aikaisemmin, ja 3) Kansalaisista satunnaisotannalla valittavan kansalaisfoorumin perustaminen.

Vaikka yleistä mielipidettä Elokapinan toiminnasta on vaikea aistia, on lähes jokaisen pakko myöntää ainakin se, että liikkeen taustalla on tärkeä viesti: Meidän on pysäytettävä ”kuudes massasukupuuttoaalto”.

Elokapinan tavoitteet ovat osittain epärealistisia, mutta varsin ajankohtaisia. Heidän ensimmäinen tavoitteensa, eli ilmasto- ja ympäristöhätätilan julistaminen Suomeen on varsin mahdollinen tapahtuma jopa lähitulevaisuudessa. Vuonna 2019, Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan, velvoittamatta kuitenkaan jäsenmaitaan samaan. Muun muassa Ranska, Espanja, Itävalta ja Italia ovat julistaneet hätätilan, mutta Suomessa sitä ei ole tapahtunut, lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia, joka julisti ilmastohätätilan viime vuonna. Ilmastohätätilan julistaminen Suomelle olisi yksi askel ilmastokriisin vakavuuden hyväksymisessä, sillä ilmastokriisin ratkaiseminen alkaa oikeanlaisesta suhtautumisesta siihen.

Elokapinan toinen tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2025 mennessä on lähes mahdoton. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiiltä päästetään ilmakehään yhtä paljon kuin hiilinielut, eli esimerkiksi metsät ottavat sitä ilmasta. Hiilineutraaliutta kohti tavoitellaan sekä Suomen hallituksen, että EU:n tasolla, mutta sen tapahtuminen vuoteen 2025 mennessä ei ole mahdollista. Esimerkiksi Suomessa eniten päästöjä aiheuttavan energiasektorin muutos fossiilittomaksi tulee vaatimaan vuosia, sillä tällaisen energiaintensiivisen alan siirtymä uusiin hiilineutraaleihin teknologiavaihtoehtoihin vaatii yrityksiltä valtavia investointeja. Kun kyseessä ovat isot yritykset, päätökset pitkäaikaisista investoinneista eivät synnyt hetkessä.

Lisäksi Suomeen tulisi rakentaa useita tuhansia uusia tuulivoimaloita, missä kuluu luonnollisesti aikaa esimerkiksi erilaisten lupien hankintaan. Aurinkoenergian määrää tulisi kasvattaa yli satakertaisesti ja autokantaa tulisi uudistaa sähkö- ja biokaasukäyttöisiksi monella kymmenellä tuhannella autolla vuodessa. Hiilineutraalissa Suomessa noin 80% liikenteestä tulisi kulkea sähköllä ja loput biokaasulla sekä synteettisillä polttoaineilla.

Vaikka hiilineutraaliutta ei voidakaan saavuttaa Elokapinan asettamien tavoitteiden mukaisessa aikataulussa, niin siirtymä kohti hiilineutraaliutta on silti käynnissä, niin Suomessa kuin EU:ssakin.

Tällä hetkellä Marinin hallitusohjelman tavoitteena on saavuttaa Suomessa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen mahdollistajina toimivat useat ilmastopoliittiset säädökset, rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen, ilmastoystävällisempi ruokapolitiikka, kiertotalous, sekä päästötön sähkön – ja lämmöntuotanto 2030-luvun loppuun mennessä. EU taas ohjaa jäsenmaitaan kiristämään omia tavoitteitaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi. Tällä hetkellä Euroopan komissio valmisteleekin EU:n ilmastotavoitteisiin kohdistuvaa Fit for 55 – lakipakettia, kestävän rahoituksen direktiiviä, ja uudistetaan uusiutuvan energian direktiiviä sekä metsästrategiaa. Samalla perehdytään uusien teknologioiden, kuten vihreän vedyn ja puhtaan sähkön mahdollistamiin vaihtoehtoihin. Tämä kaikki pitää sisällänsä isoja muutoksia, sillä juuri nämä tekijät toimivat ajureina yrityksien ennenäkemättömän suuriin investointeihin.

Harmillisesti yhteiskunnallisen tason toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseen on usein vaikea nähdä, sillä vaikka käynnissä on jopa valtavaksi kuvailtava transitio kohti hiilineutraaliutta, yhteiskuntatason toimet ja siitä johtuvat muutokset ovat usein hitaita. Tällaiset ilmiöt jäävät uutisoinnissa dynaamisempien ilmiöiden, kuten esimerkiksi ilmastoaktivismin varjoon.

Vaikka Elokapinan toimet ovatkin herättäneet ristiriitaisia tunteita, heidän toiminnastaan kumpuaa erittäin positiivinen ilmiö – ilmastonmuutos, joka on ehdoton uhka Suomen ja maailman tulevaisuudelle, puhututtaa. Tämä tosin on varmasti ollut Elokapinan suurimpia tavoitteitakin. Aika ajoin olisikin hyvä perehtyä uudestaan käynnissä oleviin yhteiskuntatason ilmastotoimiin, sillä tuleehan tämä käynnissä oleva valtava, joskin ajoittain näkymätön siirtymä kohti hiilineutraaliutta ajamaan muutosta kaikilla yhteiskuntamme sektoreilla. Ymmärrys ja valveutuneisuus näistä yhteiskuntatason toimista onkin välttämättömyys esimerkiksi kestävään, tulokselliseen ja ennakoivaan yritys- ja sijoitustoimintaan.

Edessämme on välttämätön ja suuri murros, josta tulemme oppimaan paljon.