Sitä saa mitä mittaa – myös kestävän kehityksen (ESG) raportoinnissa

Kuningatar Elisabeth sanoi, että suurimmat muutokset syntyvät pienistä askelista, eivät valtavista harppauksista. Tämä tuntuu meiltä usein unohtuvan modernissa yhteiskunnassa. Lepäämme laakereilla pitkään ennen tilanteen kärjistymistä. Sitten massiivisen viestintäkampanjan jälkeen saamme massat liikkeelle ja alamme tehdä korjaavia toimenpiteitä. Ne yleensä onnistuvat, kun teemme yhdessä ja keskitymme olennaiseen. Pienillä askelilla tilanteeseen ei ehkä olisi ajauduttu.

Tällaisia systeemisiä murroksia, jotka jopa kytkeytyvät toisiinsa, ovat ilmastonmuutos ja luontokato. Tänä kesänä omistauduin luontokadon torjuntaan henkilökohtaisessa elämässä. Lapsuudenkotini rantalehdot ja -niityt olivat vuosien saatossa kasvaneet umpeen ja joutuneet vieraslajin valtaamiksi. Mietimme pitkään siskojeni kanssa, mikä olisi tehokkain tapa korjata tilanne. Päädyimme vuokraamaan alueen seuraavaksi viideksi vuodeksi ylämaankarjalle laitumeksi luonnonhoitoa vastaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii projektin neuvonantajana ja valvojana.

Oli palkitsevaa seurata, kuinka tehokkaasti karja teki työtään. Alue siistiytyi ja vieraslaji hävisi tehokkaasti jo ensimmäisen kesän aikana. Ensi vuonna alkuperäiskasveilla on tilaa kasvaa takaisin ja ekosysteemin toipua ennalleen. Tämä on mielekästä työtä, joka lisää merkityksellisyyden tunnetta.

Tällainen työ on mahdollista monella tavalla myös liiketoiminnalle. Useat yhtiöt tekevät sitä menestyksellisesti ja pyrkivät löytämään parhaita mittareita ymmärtääkseen työn onnistumisen.

Tällä hetkellä Environmental, Social, Governance (ESG) -raportoinnista puuttuu globaali raportointikehikko, mutta se on onneksi syntymässä nopeasti. International Sustainability Standards Board (ISSB) on jo pitkällä yleis- ja ilmastostandardin laadinnassa ensisijaisesti sijoittajille suunnatulla raportoinnilla. Voimme odottaa tuloksia ehkä jo lähikuukausien aikana.

Yhtiöt raportoivat ensimmäistä kertaa EU:n Corporate Sustainability Reporting -direktiivin (CSRD) mukaisesti vuoden 2024 luvuilla. Tämä aloite koskee eurooppalaisia yhtiöitä, joilla on enemmän kuin 250 työntekijää, niiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma ylittää 20 miljoonaa euroa.

Pitkään alalla olleena konkarina tervehdin ilolla näitä aloitteita. Ne tietenkin työllistävät organisaatioita, mutta luovat samalla selkeyttä ESG-työhön. Yhtiöiden vertailtavuus ja informaation laatu paranevat. Uskallan väittää, että ainakin isoilla yhtiöillä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä työmäärä vähenee, kun ESG-toimintaa arvioivien kyselyjen määrä laskee.

Vaikka globaalin raportoinnin kanssa on jo kiire, niin täytyy muistaa, että sen laadinnassa pitää pyrkiä korkeaan laatuun. Raportointikehikon tulisi mitata oikeita asioita. Sanonta saat sitä mitä mittaat, on tässäkin tapauksessa erityisen hyvä ohjenuora. Ilmiöt ESG-raportoinnin takana ovat hitaita, joten niiden mittaamisen korjaaminen ja oikealla uralle saattaminen vievät aikaa. Silloin luonto saattaa kärsiä, ihmiset voida huonosti ja hallinto aiheuttaa kaaosta.

Ohjeeni yhtiöille on: varatkaa aikaa ESG-raportoinnin aloittamiseen, kehittämiseen ja huolelliseen suunnitteluun. Ensimmäisenä on motivoitava organisaatio raportointimatkalle ja luotava ymmärrys sen tarkoituksesta sekä päämäärästä. Tämän jälkeen täytyy käsittää, mistä ja miten ESG-data kerätään ja minkä laatuista se on. Sen jälkeen voi pohtia tietojen varmennuksen laajuutta sekä raportin suunnitelmaa. Olennaisten ESG-esimerkkien esittely raportissa lisää sen kiinnostavuutta ja lukijoiden ymmärrystä tärkeistä aiheista.

Me Kreabilla autamme mielellämme, jos tarvitset tukea ESG-raportoinnin aloittamisessa tai kehittämisessä. Tuomme ratkaisuja ja näkemyksiä siihen, miten voit parhaiten tukea liiketoimintaa ESG-raportoinnilla.