Työelämän rooleista ja ihmisyydestä

Ystäväni vastasi vieressäni työpuheluun, ja tajusin, että hän onkin työelämässä hyvin erilainen kuin se ihminen, jonka minä tunnen. Asenne ja ilmaisutapa muuttuivat – jopa ääni oli yhtäkkiä minulle lähes tunnistamaton. Hämmästyin niin, että asia jäi hetkeksi pyörimään mieleeni.

Muistan hyvin vaiheen, jolloin oma työminäni oli hyvin kaukana ”oikeasta” minusta. Se ei ehkä johtunut ainoastaan minusta, vaan oli myös ajan henki: töissä oli oltava aina asiallinen, asiantunteva ja alati tehokas jeesnainen. Vai oliko se vain minun mielestäni niin?

Pukeuduin myös töihin eri tavoin kuin muuten, tietenkin asiallisemmin. Kävelinkin kenties eri tavalla? Muistikuvissani käynti toimiston printterillä oli paras suorittaa tehokkaasti ja hieman kiireisen oloisesti, kädessä olevia papereita tahdissa heiluttaen. (Naura vaan, jos ajatus huvittaa! Niin minuakin.)

Olen kyllä iloinen, jos juhlia ja seikkailuja rakastava ystäväni on työssään lääkärinä asteen verran asiallisempi ja rauhallisempi kuin se ihana ja rakas ystävä, jonka saan tuntea.

Silti muistelen lämmöllä kaikkia niitä tuntemattomia ihmisiä, joihin tutustuin kesäloman aikana merellä: laiturinaapureina satamissa ja saunan lauteilla keskustellessa. Jaoimme hetken verran elämäämme ja moni asia yhdisti meitä.

Keitä he olivat ja mitä tekivät työkseen? Ei hajuakaan. Juuri siksi keskustelut muiden veneilijöiden kanssa ovat hykerryttäviä. Kerran olen törmännyt viisaaseen ja lempeään laiturinaapuriin seuraavan kerran asiakasyrityksen johtoryhmän valokuvassa. Miten yllättävää ja samalla ilahduttavaa!

Hmmm… miksi aloinkaan jorisemaan tästä? Ai niin! Tajusin siinä ystäväni työpuhelua kuunnellessani, miten kiitollinen olen, kun voin olla töissä nykyisin ihan vain oma itseni. Välillä höpsö ja unohteleva, toisinaan osaava ja kannustava. En yhtään enempää – mutta en myöskään vähempää.

Parhaat kokemukseni työssä onnistumisesta ja toimivasta yhteistyöstä ovat kaikki hetkistä, joissa koen, että olemme toisillemme avoimia ja lähellä toisiamme. Osaavia, innostuvia ja energiaa jakavia, mutta myös erehtyviä ja inhimillisiä – ihmisiä työidentiteettiemme takana. Alkavalta työkaudelta odotan näitä hetkiä paljon lisää.

Toivon samaa myös sinulle. Kaunista elokuuta!

p.s. Kaipaatko uutta katsottavaa? Vuoden parhaaksikin kiitellyn scifidraamasarjan parissa oman työidentiteetin pohdintaa voi jatkaa vielä vähän pidemmälle: suuryhtiön työntekijöille on siinä tehty kirurginen operaatio, jossa työminät on erotettu siviiliminästä. Ja mitähän siitä seuraa? (Severance, AppleTV)