Muuttuva yhteiskunta tarvitsee sektorien välistä vuorovaikutusta

 Yritysten odotetaan yhä useammin tekevän liiketoiminnassaan arvovalintoja, ottavan kantaa yhteiskunnassa puhututtaviin teemoihin sekä osallistuvan globaalien haasteiden ratkomiseen. Tämä näkyy muun muassa vahvistuneena yritysvastuuna ja viime aikoina lisääntyneenä yritysaktivismina. Voiton maksimointi omistajalle näyttäytyy jo kapeana yksinkertaistuksena yrityksen merkityksestä yhteiskunnassa, kun arvoa pyritään luomaan koko yhteiskunnalle.

Yritysten toimijuuden muutos liittyy useisiin, yhteiskunnan jokaisella sektorilla käynnissä oleviin murroksiin. Näiden murrosten ajureina toimivat erityisesti ilmastokriisi sekä digitalisaatio. Murroksissa myös yhteiskunnan sosiaaliset rakenteet muuttuvat: esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsy vaatii talousjärjestelmän uudelleenajattelua. Tässä uudessa järjestelmässä myös sääntely tullaan ajattelemaan monilta osin uusiksi, kun kiertotalouden mukaiset uudet liiketoimintamallit törmäävät lineaariselle mallille luotuun lainsäädäntökehikkoon.

Selvää on, että ratkaisujen kehittäminen monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vaatii vielä aiempaa enemmän sektorirajat ylittävää vuorovaikutusta.

Vahvistunut päättäjien ja yritysten välinen vuorovaikutus voi vauhdittaa kestävän kehityksen mukaisia uusia innovaatioita ja ratkaisuja.

Yritykset innovaattoreina ja ratkaisujen kehittäjiä voivat olla avainasemassa tuomassa lainsäätäjälle ja päättäjille tietoa markkinalta siitä, minkälaiset ratkaisut ovat mahdollisia ja miten ne toteutetaan.

Yrityksille sektorien välinen vuorovaikutus tarjoaa mahdollisuuden ennakoida ja vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä sekä jopa poistaa institutionaalisia esteitä. Vaikuttamisella voidaan saavuttaa liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä hyötyjä: oman markkinan kehittäminen ja jopa kasvattaminen sekä riskien ennakointi ja hallinta.

Tutkimusten mukaan yritysten rooli poliittisina toimijoina on kuitenkin edelleen jokseenkin tuntematon ja aliarvostettu. Yhteiskunnan murros on kuitenkin vääjäämätön ja yritysten toimintaympäristö on yhä vahvemmin kytköksissä muuttuvaan yhteiskuntaan.

Ymmärrys siitä, miten yhteiskunta rakentuu ja kehittyy ja miten tähän vaikutetaan, muuttuu yhä tärkeämmäksi. Samalla yritysten kannattaa määritellä, miten ne suhtautuvat muuttuvaan yhteiskuntaan ja sääntely-ympäristöön: mukautuvatko ne siihen vai ajavatko ne aktiivisesti muutosta.