Kestävä kehitys luo toivoa vuodelle 2023

Vuosi 2022 oli monella tapaa erinäisten kriisien, kuten Ukrainan sodan, energiapulan ja inflaation värittämä. Silti, ainakin kaukaa katsottuna, Kanadan Montrealissa joulukuussa järjestetty COP-15 biodiversiteettikokous oli menestys. Valtiot pystyivät sopimaan tavoitteista, joilla yhteiskunnat ovat paremmassa harmoniassa luonnon kanssa vuoteen 2050 mennessä. Konkreettisesti päätös sisälsi sitoumuksen siitä, että tulevaisuudessa säästämme 30 % maailman maa- ja merialueista.

On ilahduttavaa nähdä, että yhdessä teemme konkreettisia toimia luonnon monimuotoisuuden eteen. Tämä on kestävän kehityksen työtä aidoimmillaan. Nyt jää jäljelle tehtävä, kuinka tästä aktiviteetista raportoidaan läpinäkyvästi, johdonmukaisesti ja riittävän laadukkaasti. Vain näin voimme mitata päämäärän saavuttamista.

Tavoitteiden todentaminen on tärkeää, jotta pääomamarkkinat voivat kohdentaa tehokkaasti varojaan kestävään toimintaan. Näin vältytään siltä, että työ olisi tehotonta, ja sen tulokset eivät yltäisi yhteisesti sovittuun visioon, sopusointuun luonnon kanssa.

Monelle meistä käytännön toimet, kuten metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen tai tekstiilikuitujen kierrätys, ovat arkipäivää. Yksittäiset tekomme muodostavat pieniä puroja, jotka muuttuvat merkittäviksi sitten, kun niiden massa on riittävän suuri. Suurimmat vaikutukset tulevat systeemisistä muutoksista, joista sovitaan kansainvälisissä kokouksissa. Tehdyt lupaukset täytyy kuitenkin jalkauttaa kansalaisyhteiskuntiin niin, että ihmiset hyväksyvät ja sitoutuvat niihin.

Voimme havaita, että olemme menossa parempaa kohti kestävässä kehityksessä. Yhtiöt eivät ainoastaan kehitä raportointiaan, vaan myös innovoivat uusia liiketoimintamalleja, jotka toimivat kestävällä pohjalla, ja ratkovat sekä pienempiä että suurempia ESG-asioihin liittyviä haasteita. Hyviä esimerkkejä ovat uusiokuituja käyttävät ja kehittävät kotimaiset tekstiilin valmistajat, sekä vähittäiskauppiaat, jotka ottavat valikoimiinsa laadukkaiden brändien kierrätettyjä vaatekappaleita.

Myös me Kreabissa olemme ryhtyneet pohtimaan, mitä kestävä kehitys tai ESG eli ympäristö-, sosiaalinen ja hallinnollinen vastuu merkitsee työyhteisössämme ja yhtiössämme. Olemme perustaneet ryhmän työstämään, mikä Kreab Helsingin ESG-strategia on ja miten muotoilemme sen politiikaksi, johon voimme yhdessä sitoutua. On mielenkiintoista katsoa kestävän kehityksen linssin läpi neuvonantajaorganisaation ESG-parametrejä. Tämä työ varmaankin johtaa yrityskulttuurin edelleen kehittymiseen. Toivomme voivamme julkaista uuden ESG-politiikan vuoden 2023 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Luvassa on siis mielenkiintoista pohdintaa ja keskusteluja.

Haluan toivottaa hyvää alkanutta vuotta 2023. Olkoon se parempi ja toiveikkaampi kuin mennyt vuosi.

Kirjoittaja

Ulla on kiinnostunut kestävän kehityksen (ESG) raportoinnista erityisesti sijoittajien tarpeisiin. Hän tarjoaa asiakkaillemme yli 20 vuoden kokemuksen ja näkemyksen sijoittajaviestinnästä. Haastavien viestintäkriisien hoito on hänelle tuttua erityisesti pääomamarkkinoiden suuntaan.

Ullan vapaa-aika kuluu metsänhoidon, vaelluksen, pyöräilyn, metsästyksen ja kirjallisuuden parissa.

Ulla Paajanen
Johtaja, ESG- ja sijoittajaviestintä