Kolmannes eurooppalaisista ei luota yritysten vastuullisuusviestintään – Mikä avuksi?

19.12.2021

Ei ole mikään uutinen, että yrityksiin kohdistuvat vastuullisuusodotukset kasvavat vauhdilla. Niin sijoittajat, kuluttajat kuin potentiaaliset työntekijät arvioivat yrityksiä niiden vastuullisuuden perusteella. Jotta tieto vastuullisista teoista ja tavoitteista saavuttaa yrityksen keskeiset sidosryhmät, tarve vastuullisuusviestinnälle kasvaa jatkuvasti.

Viestinnän määrän kasvaessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös vastuullisuusviestinnän laatuun. Harmillisen usein yritysten vastuullisuustavoitteet on joko ilmaistu ympäripyöreinä lupauksina, tai niiden linkitys yrityksen ydintoimintaan on niin hatara, että on vaikea kuvitella, mitä yritys voisi asialle tehdä.

Tästä on myös tuoretta eurooppalaista tutkimusta. Euroopan komissio toteuttaa vuosittain laajan verkkosivututkimuksen, jonka tavoitteena on tunnistaa kuluttajalainsäädännön rikkomuksia sisämarkkinoilla. Vuoden 2021 tutkimuksessa pyrittiin ensimmäistä kertaa tunnistamaan erityisesti viherpesua, eli yritysten tekemää harhaanjohtavaa ympäristöviestintää. Tulokset eivät olleet kovin mairittelevia:

  • 50 % tutkituista sivustoista ei antanut riittävää tietoa yrityksen vastuullisuusväitteiden paikkansapitävyyden arvioimiseksi
  • 37 % vastuullisuusväitteistä sisälsi ympäripyöreitä ilmaisuja, kuten ’’tietoinen’’, ’’ympäristöystävällinen’’ ja ’’vastuullinen’’
  • 42 % väitteistä uskottiin olevan vääriä tai harhaanjohtavia

Tällainen viestinnän ympäripyöreys kääntyy helposti itseään vastaan. Läpinäkyvyyden ja luottamuksen lisäämisen sijaan viestintä voi tuntua pikemminkin savuverholta. Jos yritys kertoo etsivänsä aktiivisesti tapoja ehkäistä haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia tai vähentää toimintansa ympäristövaikutuksia, mutta toimenpiteistä ei ole tarkempaa tietoa, viestintä ei herätä luottamusta sen enempää yrityksen sitoutumisen tasosta kuin toimialan keskeisten vastuullisuusteemojen tuntemuksesta.

Mikä avuksi?

Koska vastuullisuustiedolle on kuitenkin tilausta, ei ratkaisu voi olla se, ettei vastuullisuudesta viestittäisi. Määrän sijaan huomioita pitäisi kuitenkin kiinnittää entistä enemmän viestinnän laatuun. Siihen, että olennaisista asioista viestitään avoimesti, tavoitteellisesti ja sidosryhmälähtöisesti.

Vaikuttava vastuullisuusviestintä vaatii vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa, liiketoiminnan vaikutusten tunnistamista, tavoitteiden asettamista – ja pitkäjänteistä viestintää.

Me Kreabilla autamme mielellämme tavoitteiden sanoittamisessa, viestien kirkastamisessa, sidosryhmäanalyysissä, vastuullisuusraportoinnissa, viestinnän suunnittelussa ja sisällöntuotannossa, olipa kyse sisäisestä viestinnästä, mediasuhteista tai sidosryhmäyhteistyöstä.

Kirjoittaja

Laura on monipuolinen viestinnän osaaja, jolla on vahvaa kokemusta erityisesti työyhteisöviestinnästä ja vastuullisuudesta. Laura uskoo, että usein altavastaajan rooliin jäävä sisäinen viestintä on lopulta yrityksen tärkeintä viestintää. Kunnianhimoiseen vastuullisuusviestintään vimmaisella innolla suhtautuva Laura pitää henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan huolta pilateksen ja pastan avulla.

Koulutukseltaan Laura on yhteiskuntatieteiden maisteri ja vastuullisuusasioiden ikuinen jatko-opiskelija.

Laura Forssell
Johtava viestintäkonsultti